LUCINA KASVATTI RAUHANTEKIJÖITÄ yli 100 vuotta sitten
Rakkaus on Lucina Hagmanille suurin kaikista. Kirjassaan KASVATUS RAKKAUTEEN hän sanoi mm:
Tieto katoo, viisaus tule voimattomaksi, mutta rakkaus ei milloinkaan katoa. Pankaamme tiedon ja viisauden ja suuruuden sijaan rakkaus, niin olemme löytäneet avaimen uuteen elämään kansojen kesken. Rakkauden puhdas oppi on oleva se uudisviljelys, jota me tahdomme harjoittaa ja joka lopullisesti on ravitseva kaikki maailman kansat.
Rakkauden onnea tuottava salaisuus on siinä, ettei se omaansa etsi. Se antaa eikä ota. Se ei kadehdi, kosta eikä himoitse. Nero ja valtioviisaus, väkipakko ja tappoaseet seuralaisineen, ovat kantaneet tuskaa ja kuolemaa kilvessään, muta rakkauden aate on tulevan elämän saattajana. Rakkauden aatetta ei voi kukaan meiltä riistää, sitä viljelkäämme ja sen palvelijoiksi tehkäämme kaikki nousevat sukupolvet. Ennen ei lopu vääryys ja väkivalta maan päältä, ei yksityisestä eikä kansainvälisestä elämästä ennen kuin rakkaus on kohonnut ihmisluonnoksi ja johtaa ihmisten toimet. Rakkaus on oleva meidän määrämme pää.
Se rakkaus, johon Lucina Hagman tahtoo kaikki kasvattaa, ei ole pehmeää ja hempeää tunteilemista ja myöten antamista, vaan se on rehellistä, voimakasta jaa syvää tunnetta. Se on rakkautta, joka tukee ja nostaa, vapauttaa ja ilahduttaa. Se antaa paljon, mutta se vaatii myös paljon. Ja tämä rakkaus on kohdistettava niin isänmaahan kuin koko ihmiskuntaan, niin lapsiin kuin aikuisiin, niin miehiin kuin naisiin.
Naisten Ääni- lehti 1.kesäkuuta 1933, No 10 s. 138 Lucina Hagmanin 80 v päivän 5.6.1933 kunniaksi, ote kirjoittaja HC:n eli Helle Cannelinin tekstistä.
Kirjoitti Kirsti Ojala Oulussa 28.10.2023 Rauhan tekijä Lucina Hagman
———————————————————————————————————————————————————————————————-
Blogi Oulun osaston sivulle 8.2.2023
Niilläkään lattioilla, joilla nastakengät eivät kuluta lattian pintaa, ei anneta nastakengillä kävellä.
Aivan ylivoimaisesti suurin syy sille, ettei nastakenkiä käytetä liukkailla keleillä on se,
että ne joutuisi ovella riisumaan. Lattian säästämiseksi!
Kaatumisten aiheuttamilla kuluilla voitaisiin kustantaa parempipinnoitteiset lattiat.
Lonkkaleikkauksen hinnaksi ei riitä 20 000 euroa.
Ja miksi tämä on naisasia? Siksi että osteoporoosi on yleisempi naisilla kuin miehillä.
Ja näyttääpä kävellen asioita hoitavissakin olevan naisenemmistö.
Julkisten tilojen lattiat on rakennettava nastakestoisiksi Oulussa.
Olemassa olevat lattiat mitattava kestävätkö ne nastat, ja sallittava nastat kestävissä.
Pirkko Pietiläinen
*******************************************************************
Kirjoitin v 1995 Tehyn lakon aikana mielipidekirjoituksen Kalevassa: Hoitajatko hyvinvoinnin takaajiksi?
Onko hoitajien arvostus muuttunut ollenkaan 25 vuodessa. Nyt epidemian uuvuttamat hoitajat tekevät korvaamatonta työtä hyvinvointikeskuksissa ja sairaaloissa. Monet ihmiset vaativat heille rahallista lisäkorvausta jaksamisen auttamiseksi. Korvaus auttaa varmasti, mutta koska henkilöstön määrästä on huutava pula niin toimitaan sietokykvyn ylärajoilla. Kaikessa on taas kysymys rahasta. Sanotaan, että hoitajia ei ole saatavissa, miksi ei. Hoitajien palkkaus on edelleen retuperällä työn vaativuuteen ja määrään verrattuna, ala ei kiinnosta ennen mainituista syistä.
Hoitajien arvostus on varmasti noussut koronaepidemian aikana, mutta se ei riitä lyhyellä aikavälillä. Arvostus pitää olla muistissa työnantajien edustajilla, kun istutaan palkkaneuvottelupöydissä.
Naisasialiikkeen jäsenenä tunnen syvää kiitollisuutta hoitajien suorittamaa työtä ja osaamista kohtaan, kuten oheisen kirjoituksen aikana, jolloin edustin ammattiyhdistysliikettä.
Eläkeläinen Kirsti Ojala 10.12.2020
Suomalaisen Naisliiton teema on v.2019 Naisten osaaminen yhteiskunnan voimaksi.
Naisliiton tavoitteena on ollut 110 vuoden aikana kohottaa naisten osaamista. Tämän vuosituhannen naisilla on vahva osaaminen, mutta heidän kykyjään ei arvosteta samoin kuin miesten. Naisten pitää olla monta kertaa kyvykkäämpiä kuin miesten, ennenkuin he saavuttavat saman aseman yheiskunnassa.
Naisjärjestöjen tulisi ottaa myös naisten osaaminen todesta, käyttää omien jäsentensä osaamista samalla näyttää mallia muillekin.
Eduskuntavaalien edellä on tärkeä pitää ehdokasnaisten osaamista esillä ja muistaa tukea heidän valintaansa kansanedustajiksi.
Naisten Ääni-näyttely 3.10.-31.10.2021 Metsolan glleria
Naisten ääniä Pohjois-Suomesta 3.10.–31.10.2021 Metsolan galleria, Mielikintie 8, Oulu Avajaiset su 3.10.2021 klo 13.00 Näyttely auki joka päivä klo 8.00-16.00 Näyttelyjulisteissa esitellään 50 Pohjois-Suomen naista, joiden tarinat ovat kokonan luettavissa Naisten ääni -verkkojulkaisussa www.naistenaani.fi Naisten Äänessä on lähes 1000 naisten lyhytelämäkertaa kautta Suomen Tervetuloa!
Lähe Völhjyyn Naisliiton kesäpäivät 14.-15.8.2021 Torniossa
Jovain kannattaa tulla. Eikä se ole ko lähteä! Suomalaisen Naisliiton Lähe Völhjyyn kesäpäivät 14.-15.8.2021 Torniossa KESÄPÄIVÄT TORNIOSSA 14.-15.8.2021 Suomalaisen Naisliiton seuraavat kesäpäivät järjestetään Torniossa 14.-15.8.2021.
Ulla Moilanen-Pyhtinen, siveltimen vetoja nähtävänä
Oululainen taiteilja Ulla Moilanen-Pyhtinen on kutsunut meidät taidenäyttelyynsä. (Ulla on myös SNL:N Oulun osaston pitkäaikainen jäsen). JOKAINEN SIVELTIMEN VETO ON ILO, Galleria Mehiläiseen, Kauppurienkatu 9, 90100 Oulu.
Naisliiton tiedote 1/2021
TIEDOTE_TOUKOKUU_2021_20052021
#SuomiIlmanNaisia-kampanja 1.3.2021
Naisjärjestöjen Keskusliiton kampanjapäivä 1.3.2021 Laitamme kuvia toiminnastamme someen kuva Naisten Äänen näyttely Oulun kaupungin kirjastossa v. 2017 Kuvataulut 40:n Pohjoisen naisen tarinoista Naisten Äänen verkkojulkaisusta sekä Oulun vaalipiirin kansanedustajista 100 vuoden ajalta.
TOIMINTAKALENTERI 2021
Yhdistyksen perinteiset kesäpäivät elokuussa Hietasaaren Pukserissa 26.8.2021, vuosikokous Syksy 2021, jäsenillat Aleksinkulman Myllynurkassa: to 16.9.2021 klo 17.00 jäsenilta, kerrotaan kirjoista, joita luettiin koronan aikana, yksi valmisteltu esitys to 14.10.2021 klo 17.00 jäsenilta, Riitta Mäkelä kertoo Fanni Luukkosen lapsuudesta ja nuoruudesta Oulussa.
Muuttuiko hoitajien arvostus 25 vuodessa ?
Kirjoitin v 1995 Tehyn lakon aikana mielipidekirjoituksen Kalevassa: Hoitajatko hyvinvoinnin takaajiksi? Onko hoitajien arvostus muuttunut ollenkaan 25 vuodessa. Nyt epidemian uuvuttamat hoitajat tekevät korvaamatonta työtä hyvinvointikeskuksissa ja sairaaloissa.