Blogi Oulun osaston sivulle 8.2.2023

Niilläkään lattioilla, joilla nastakengät eivät kuluta lattian pintaa, ei anneta nastakengillä kävellä.

Aivan ylivoimaisesti suurin syy sille, ettei nastakenkiä käytetä liukkailla keleillä on se,

että ne joutuisi ovella riisumaan. Lattian säästämiseksi!

Kaatumisten aiheuttamilla kuluilla voitaisiin kustantaa parempipinnoitteiset lattiat.

Lonkkaleikkauksen hinnaksi ei riitä 20 000 euroa.

Ja miksi tämä on naisasia? Siksi että osteoporoosi on yleisempi naisilla kuin miehillä.

Ja näyttääpä kävellen asioita hoitavissakin olevan naisenemmistö.

Julkisten tilojen lattiat on rakennettava nastakestoisiksi Oulussa.

Olemassa olevat lattiat mitattava kestävätkö ne nastat, ja sallittava nastat kestävissä.

 

Pirkko Pietiläinen

*******************************************************************

 

 

 

 

 

Kirjoitin v 1995 Tehyn lakon aikana mielipidekirjoituksen Kalevassa: Hoitajatko hyvinvoinnin takaajiksi?

Onko hoitajien arvostus muuttunut ollenkaan 25 vuodessa. Nyt epidemian uuvuttamat hoitajat tekevät korvaamatonta työtä hyvinvointikeskuksissa ja sairaaloissa. Monet ihmiset vaativat heille rahallista lisäkorvausta jaksamisen auttamiseksi. Korvaus  auttaa varmasti, mutta koska henkilöstön määrästä on huutava pula niin toimitaan sietokykvyn ylärajoilla. Kaikessa on taas kysymys rahasta. Sanotaan, että hoitajia ei ole saatavissa, miksi ei. Hoitajien palkkaus on edelleen retuperällä työn vaativuuteen ja määrään verrattuna, ala ei kiinnosta ennen mainituista syistä.

Hoitajien arvostus on varmasti noussut koronaepidemian aikana, mutta se ei riitä lyhyellä aikavälillä. Arvostus pitää olla muistissa työnantajien edustajilla, kun istutaan palkkaneuvottelupöydissä.

Naisasialiikkeen jäsenenä tunnen syvää kiitollisuutta hoitajien suorittamaa työtä ja osaamista kohtaan, kuten oheisen kirjoituksen aikana, jolloin edustin ammattiyhdistysliikettä.

Eläkeläinen Kirsti Ojala 10.12.2020

 

 

 

 

 

 

 

 

Suomalaisen Naisliiton teema on v.2019 Naisten osaaminen yhteiskunnan voimaksi.

Naisliiton tavoitteena on ollut 110 vuoden aikana kohottaa naisten osaamista. Tämän vuosituhannen naisilla on vahva osaaminen, mutta heidän kykyjään ei arvosteta samoin kuin miesten. Naisten pitää olla monta kertaa kyvykkäämpiä kuin miesten, ennenkuin he saavuttavat saman aseman yheiskunnassa.

Naisjärjestöjen tulisi ottaa myös naisten osaaminen todesta, käyttää omien jäsentensä osaamista samalla näyttää mallia muillekin.

Eduskuntavaalien edellä on tärkeä pitää ehdokasnaisten osaamista esillä ja muistaa tukea heidän valintaansa kansanedustajiksi.

9.11.2015
Seitsenkymppinen seniortanssija

Kristiina Haukkamaa kertoo Varhaiset elämänvaiheeni ovat olleet keskiverrosta poikkeavat Äidin menettäminen 3 tunnin vanhana on muistuttanut elämän armottomuudesta. Isä ei jaksanut raskaiden sotavuosien jälkeen pitää perhettään koossa, vaan me sisarukset jouduimme isovanhempien hoidettaviksi.

Lue Lisää
9.8.2015
Syksyn 2015 kokoontumiset

25.8. klo 14  Sara Wacklinin näyttelyyn Pohjois-Pohjanmaan museolle ja sieltä Kiikku-kahvilaan Syyskuun 10 klo 13 Kaupungin kirjaston kokoushuone 1.kerros ,  huomionosoitusten jakotilaisuus Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiön valitsemille kahdelle naisvaikuttajalle Pirkko Böhm-Sallamolle ja Leena Teräkselle 10.9.

Lue Lisää
NAISVOIMAA VERKOSTOISSA

Kuva Lasaretin saaresta Oulujoelta päin. Julkaistaan kuvan omistajan Hotelli Lasaretin luvalla.   Suomalaisen Naisliiton Minna Canth –seminaari 3.10. klo 12-17 Oulun Lasaretin saaressa, Kasarmintie 13, Yrjö –salissa   OHJELMA LAUANTAINA 3.10.

Lue Lisää
Naiset vallan kammareissa

Suomalaisen Naisliiton Minna Canth -seminaari   pe 10.4.2015 kello 12.00 – 16.00 Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, Helsinki   Ohjelma kello 11.30 Ilmoittautuminen 12.00 Naiset Sibeliuksen muusina, pianisti Milla von Weissenberg Vallan kammarit avautuvat toimittaja Kirsti Pohjonen, Suomalainen Naisliitto Toteutuuko tasa-arvo työmarkkinapolitiikassa?

Lue Lisää
Vuosikertomus 2014

Suomalaisen Naisliiton Oulun osasto   VUOSIKERTOMUS 2014 Vuosi 2014 oli yhdistyksen 107. toimintavuosi. Hallitukseen kuuluivat: Puheenjohtaja Tiina Tervaskanto-Mäentausta, varapuheenjohtaja Terttu Välikangas, Marianna Rossi, jäsen kunniapuheenjohtaja Eeva-Kaarina Sarastamo Ulla Törne, jäsen  Elma Koivunen, jäsen, aloitti kirjanpitäjänä Kirsti Ojala, jäsen, hoiti rahastonhoitajan ja sihteerin tehtäviä  Toiminnantarkastajat:

Lue Lisää