Suomalainen Naisliitto ry, Finska Kvinnoförbundet rf
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2019
Naisten osaaminen yhteiskunnan voimaksi
Vuosi on Suomalaisen Naisliiton sadaskahdestoista toimintavuosi. Suomalainen Naisliitto toimii sääntöjensä mukaisesti tasa-arvoa edistävänä jäsenyhdistystensä valtakunnallisena keskusjärjestönä. Naisliitto on puolueisiin sitoutumaton kaikkien naisten järjestö, joka tukee jäsenyhdistyksiään kannustamalla naisten henkistä kasvua ja itsensä kehittämistä.
Vuoden 2019 teema Naisten osaaminen yhteiskunnan voimaksi viittaa yhteen liiton alkuperäiseen tavoitteeseen, naisten osaamisen kehittämiseen, jotta he voivat osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan yhdessä muiden naisten kanssa.
Yli 110 vuotiaan järjestön haasteena on toiminnan päivittäminen jäsenistöä ja muita kiinnostavaksi. Liiton uuden strategian ja viestintästrategian jalkauttamisella jäsenyhdistyksiin voidaan yhdessä onnistua jäsenjärjestöjen painopisteitä kunnioittaen.
Vuoden 2019 toiminnan painopisteet
Naisten Ääni verkkojulkaisu on edelleen Naisliiton kärkihanke ja se jatkuu vuoden 2018 tapaan vapaaehtoisvoimin.
Jäsenlehti Minna uudistetaan konseptoimalla se ja antamalla sille uusi ilme.
Vuoden 2019 vaaleissa rohkaistaan naisia ryhtymään ehdokkaiksi sekä kampanjoidaan teemalla Anna ääni naiselle!
Viedään sekä Naisliiton strategia ja viestintästrategia käytännön tasolle järjestämällä koulutuspäivä keväällä ja syksyllä.
Jatketaan kesäjuhlaperinnettä ja valmistaudutaan seuraavaan kesäjuhlaan vuonna 2020.
Toimikunnat ja työryhmät ovat olennainen osa Naisliiton toimintaa. Jatketaan toimikuntien jäsenjärjestöedustuksen lisäämistä mahdollisuuksien mukaan.
Varsinainen toiminta
Naisten Ääni verkkojulkaisu
Naisten Ääni verkkojulkaisu on Suomalaisen Naisliiton 2000-luvun huomattavin teko.
Suomalaisen Naisliiton periaatteena on saattaa naisten ääni kuuluville ja näkyville.
Naisten Ääni verkkojulkaisuun tulee edelleen kirjoituksia, joten toimintaa on syytä jatkaa. Naisista on kirjoitettu vieläkin liian vähän.
Yhdistysten nimeämät vapaaehtoiset toimittavat vuorollaan Naisten Ääneen tulevat tekstit. Näin on toimittu vuoden 2018 alusta saakka.
Kirjoittajien löytämiseksi suuntaamme toimintaamme seuraavasti:
- Tavoittelemme uusia kirjoittajia mm. uutismuotoisilla lehdistötiedotteilla.
- Yritämme päästä esille myös television asiaohjelmissa.
- Suunnittelemme kilpakirjoituskampanjoita yhdessä vahvojen toimijoiden kanssa.
- Pidämme yhteyttä edelleen kansalaisopistoihin ja kouluihin.
- Nostamme esiin uusia teemoja, kuten suurten ikäluokkien naisten tarinat, eri alojen ensimmäiset naiset, luokkaretki-tyyppiset tarinat, maahanmuuttajanaisten sekä ruotsinsuomalaisten naisten tarinat.
- Olemme aktiivisesti yhteydessä yhteistyökumppaneihimme.
Naisten Ääni verkkojulkaisun tekniikka on saatettu ajan tasalle. vTietoturvallisuuteen on tehty ajanmukaiset muutokset ja tehty tietosuojaseloste (GDPR). Naisten Ääni tietokannan alkuperäiset naisten tarinat talletetaan SKS:n arkistoon myös jatkossa. Tarinat säilytetään lisäksi nykyisessä verkkojulkaisussa kaikkien lukijoiden ja tutkijoiden käytettävinä.
Naisten Ääni verkkojulkaisun ylläpito ja mainostaminen vaatii budjettirahoituksen, vaikka se toimitetaan vapaaehtoisvoimin. Apurahojen hakemisia suunnitellaan.
Naisten äänen FB-sivut
FB-sivut pidetään yllä, jos tehtävään saadaan yksi tai useampi vapaaehtoinen toimittaja.
FB-sivut ovat olleet varsin seurattuja ja ne tärkeitä myös tiedon jakajina.
Toimikunnat
Naisliiton toiminnan ydintä ovat erilaiset toimikunnat ja työryhmät, joita voidaan perustaa tarpeen mukaan. Toimikunnat valmistelevat, suunnittelevat ja toteuttavat Naisliiton tapahtumia vuoden teeman mukaisesti.
Vuonna 2018 hallitus päätti lopettaa koulutustoimikunnan ja muodosti ohjelmatoimikunnan.
Toinen uusi toimikunta on Naisten Ääni toimikunta.
Kirjastotoimikunta vastaa liiton tiloissa olevan kirjaston toiminnasta ja hankkii sinne laadukasta naiskirjallisuutta noudattaen vuonna 2012 hyväksyttyä toimintasääntöä. Toimintasääntö päivitetään vuoden 2019 aikana.
Kirjastotoimikunta jatkaa vuonna 2016 aloitettua kirjaston karsintaa ja järjestämistä eri kokonaisuuksiin Hilja Vilkemaan kokoelmaa painottaen. Muut kokoelmat ovat Martta Kaukosen feministikirjat sekä SNL:n ja sen jäsenyhdistysten tuottamat kirjat sekä joukko erillisiä teoksia, jotka on hankittu ostamalla tai saatu lahjoituksena. Kirjat on luetteloitu, ja niitä voivat lainata Naisliiton jäsenet. Vuonna 2019 selvitetään, miten jäsenyhdistykset voivat hyödyntää kirjastoa.
Käsikirjaston muodostavat nidotut Naisten Ääni -lehtien vuosikerrat 1905–1949 sekä deponoitu Suomen Naisyhdistyksen kirjakokoelma.
Naisten Ääni toimikunta perustettiin 20.2.2018 koordinoimaan Naisten Ääni verkkojulkaisun toimittamista, sillä verkkojulkaisuun lähetetyt tarinat toimitettiin vuoden 2018 alusta vapaaehtoisvoimin ilman koordinaattoria, Toimikuntaan kutsuttiin jäseniksi yksi henkilö kustakin jäsenyhdistyksestä sekä Ritva Passiniemi ja Leena Ruusuvuori. Muut jäsenet ovat: puheenjohtaja Kirsti Ojala (Oulu), Marjatta Björknäs (Vaasa), Raili Ilola (Tornio), Maija Kauppinen (Hml), Tuula Riipinen (Jkl) ja Merja Talkamo (Hki).
Tavoitteena on, että jokaisen yhdistyksen jäsen toimittaa vuorollaan Naisten Ääneen lähetettyjä artikkeleita. Tehtävää varten on saatu koulutusta ja hankittu kannettava tietokone, joka kiertää yhdistyksien toimittajilla.
Naisten Ääni -toimikunta kokoontuu kerran vuodessa asiantuntijajäsenten eli toimituskunnan kanssa, muulloin tarpeen vaatiessa. Kokouksissa haetaan uusia ideoita ja yhteistyömuotoja julkaistavien kirjoitusten lisäämiseksi ja uusiksi aihealueiksi.
Ohjelmatoimikunta valmistelee seminaareja ja muita tapahtumia liiton hallituksen esittämien tarpeiden mukaisesti. Ohjelmatoimikuntaan valittiin Marjukka Helenius (Hki), Ritva Karinsalo (Hml) Kirsti Pohjonen (Hki), Tuula Riipinen (Jkl), Leena Ruusuvuori (Hki), Tiina Tervaskanto-Mäentausta (Oulu) sekä Annika Örn (Tornio). Vuonna 2019 toimikunta järjestää vähintään yhden seminaarin. Koulutusta järjestetään strategian ja viestintästrategian tiimoilta.
Taloustoimikunta valmistelee liiton budjetin ja seuraa sen toteutumista rahastonhoitajan kanssa.
Viestintätoimikunta luovutti Naisliiton hallitukselle kesällä 2018 kaksivuotisen työnsä päätteeksi ehdotuksensa liiton ja yhdistysten tiedotuksen ja viestinnän kehittämiseksi. Hallitus päätti, että tulevalla toimintakaudella hallituksen keskiössä on viestintästrategian vieminen käytäntöön.
Seminaarit ja koulutustilaisuudet
Perinteisesti sääntömääräisten vuosikokousten yhteydessä järjestettävän Minna Canth –seminaarin aihe liittyy liiton vuositeemaan. Kevätkokouspaikka ja sen yhteydessä järjestettävän seminaarin aihe ovat vielä auki.
Vuonna 2019 järjestetään yksi tai kaksi ohjelmatoimikunnan suunnittelemaa ja liiton hallituksen hyväksymää koulutuspäivää, joihin kutsutaan liiton, säätiön ja yhdistysten luottamustehtävissä toimivia. Keväällä ja syksyllä edistetään yhteistä ymmärrystä Liiton strategiasta ja viestintästrategian käytännön toteutusta sekä liitossa että jäsenyhdistyksissä.
Jäsenhankinta
Naisten Ääni verkkojulkaisu ja juhlavuosi ovat mahdollistaneet suuremman näkyvyyden ja edistäneet jäsenyhdistysten jäsenhankintaa. Erilaisten naisten ja naisasian näkyvyyden lisäämisellä saadaan yhdistyksiin uusia jäseniä, joita haetaan ennakkoluulottomasti kaikista ikäluokista. Jokaiselle uudelle jäsenelle on tavoitteena valita kummi. Jäsenkuntaa aktivoidaan ja verkostoitumista lisätään.
Näkyvyys kasvaa myös jäsenjärjestöjen yhdenmukaisten verkko- ja facebook-sivujen avulla.
Tiedotus
Suomalaisen Naisliiton hallitus vastaa puheenjohtajansa johdolla liiton ulkoisesta tiedotuksesta ja terävöittää julkisuuskuvaansa kansalaisten, median ja muiden järjestöjen keskuudessa. Hallitus seuraa yhteiskunnallista keskustelua, laatii liiton lausunnot ja kannanotot sekä pitää yhteyttä mediaan tarpeen vaatiessa.
Suomalaisen Naisliiton kotisivuja (www.suomalainennaisliitto.fi) kommunikaatio- ja tiedotusvälineenä kehitetään ja päivitetään säännöllisesti. Sivuilta on linkit kunkin jäsenyhdistyksen sivustoon. Tavoitteena on, että jokaisella yhdistyksen on omat, Naisliiton yhtenäisen ilmeen omaavat sivut. Kukin yhdistys hoitaa omien sivujensa päivityksen.
Minna-lehti
Suomalaisen Naisliiton jäsenlehti Minna on ilmestynyt kaksi kertaa vuodessa. Lehden toimituskunnan muodostavat liiton valitsema päätoimittaja ja yhdistysten nimeämistä avustajista koostuva toimitusneuvosto. Lehden pääsisältöä ovat olleet liiton seminaarien esitelmät, joiden lisäksi siinä on julkaistu yhdistysten kuulumisia, jäsenten haastatteluja, naisuutisia ja kirja-arvosteluja. Ilmoitusten hankinta on ollut yhdistysten aktiivisuuden varassa.
Päätoimittajan lopettaessa toimitusneuvosto ehdottaa, että lehteä uudistettaisiin vuoden 2019 aikana osana Naisliiton viestintää. Jo sitä ennen eli syyskaudella 2018 lähetetään jäsenille lukijakysely, jossa Minnan sisällön ja ilmestymistiheyden lisäksi kysytään, haluavatko lukijat sen postissa vai/ja sähköisenä. Vuoden 2019 kevätkaudella Minnalle valitaan uusi päätoimittaja ja käynnistetään Minnan uudistus, mikä sisältää lehden konseptoinnin ja uuden visuaalisen ilmeen. Kokonaisuudistusta rahoitetaan hakemalla avustuksilla säätiöiltä. Toimintavuoden aikana etsitään Minnalle kumppanuuksia esimerkiksi lehtensä lopettaneista naisjärjestöistä.
Vapaaehtoistoiminta
Vapaaehtoistyö Suomen Kukkasrahaston kanssa on delegoitu Helsingin yhdistykselle. Vapaaehtoista vanhustyötä tehdään kiitettävästi jo useissa Naisliiton yhdistyksissä. Yhdistysten kotisivuilta saa asiasta lisää tietoa.
Yhteistoiminta
Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiö sr
Suomalaisen Naisliiton lähipiirissä toimii kiinteästi Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiö sr. Se jakaa tunnustuspalkintoja ja stipendejä ansioituneille naisille, tukee Naisliiton jäsenten osallistumista Minna Canth -seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin sekä järjestää joulukuussa perinnepäivän. Uudet patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymät säännöt antavat mahdollisuuden tukea aikaisempaa laajemmin Naisliiton toimintaa. Stipendisäätiön hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet valitaan Suomalaisen Naisliiton kevätkokouksessa.
Suomalainen Naisliitto on jäsenenä Naisjärjestöjen Keskusliitossa ja Suomen Kukkasrahastossa. Liitto jatkaa juhlavuoden jälkeen verkostoitumista erityisesti vanhojen sisarjärjestöjensä kanssa, jotka ovat Suomen Naisyhdistys, Naisasialiitto Unioni sekä Martat.
Naisliitto ja sen edustajat toimivat kaikissa edellä mainituissa järjestöissä ja yhtiöissä oikeudenmukaisuuden ja ihmisyyden hengessä ja tuovat esiin naisnäkökulman. Verkostoitumista muihin naisjärjestöihin tiivistetään. Tilaisuuksia järjestetään sisarjärjestöjen kanssa, ja seminaareihin kutsutaan niiden jäseniä.
Hallinto
Suomalaisen Naisliiton ylimmät päättävät elimet ovat kevät- ja syyskokous, joihin kukin jäsenyhdistys valitsee viralliset edustajansa, yhden kutakin alkavaa 25 jäsentään kohti, kuitenkin enintään kymmenen edustajaa. Kevätkokouksessa hyväksytään edellisen vuoden toiminta ja tilit, syksyllä seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä valitaan liiton puheenjohtaja/varapuheenjohtaja ja hallitus.
Liiton käytännön asiat hoitaa kahdeksanjäseninen hallitus. Se valitsee vuosittain jäsenet liiton toimikuntiin sekä liiton edustajat jäsenjärjestöihin ja sidosryhmiin.
Naisliitolla on kuusi jäsenyhdistystä: Helsingin, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Oulun, Tornion ja Vaasan yhdistykset. Jäseniä näissä on arviolta toimintavuoden alussa noin 600.
Talous
Suomalainen Naisliitto saa tulonsa pääosin huoneistojen vuokratuotoista, pörssiosakkeiden osingoista ja yhdistysten maksamista jäsenmaksuista.
Asunto- ja pörssiyhtiöiden asioita ja kehitystä seurataan osallistumalla niiden yhtiökokouksiin ja raportoimalla niiden anti hallitukselle ja taloustoimikunnalle
Liiton omistamasta As Oy Freesen huoneistosta saadaan Helsingin yhdistykseltä ja Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiöltä vuokratuloja 10.920 euroa.
Investointina uusien kirjojen hankintaan on varauduttu 300 eurolla.
Minna-lehden uudistukseen on varattu apurahoina 10.000 euroa ja kuluina 11.000 euroa. Uudistukseen haetaan apurahaa eri rahastoilta/säätiöiltä. Uudistuksen jälkeen julkaistaan vuodessa yksi Minna-lehti paperiversiona ja vähintään yksi verkkojulkaisu. Minna-lehden kuluihin varataan 5.280 euroa.
Koulutuspäivien kuluista liiton maksettavaksi jää 350 euroa. Jäsenyhdistyksien järjestämien teemapäivien kustannuksiin varataan 3.600 euroa.
Naisten Ääni -verkkojulkaisun ylläpitokuluihin varataan 3.300 euroa. Kulut koostuvat verkkosivujen ylläpito- ja tietoliikennekuluista, tiedotuksesta ja muista kuluista.
Vuoden 2019 talousarvion jäsenmaksutuloiksi on arvioitu 6.000 euroa eli 10 euroa/maksava jäsen/vuosi. Jäsenmaksun maksavia jäseniä arvellaan olevan vuoden 2018 lopussa 600.
Henkilöstökuluissa varataan palkkioihin 500 euroa ja henkilösivukuluihin 500 euroa. Liiton ostamiin hallintopalveluihin on varattu 8.000 euroa.
Vuoden 2019 talousarvion alijäämäksi on arvioitu 760 euroa. Talousarvio on erillisenä liitteenä.
