Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 a 11
00100 Helsinki 19.1.2023
115–vuotias Suomalainen Naisliitto reagoi tasa–arvotyöllään yhteiskunnan
tarpeisiin
Suomalainen Naisliitto edistää elämänkaarensa eri vaiheita elävien naisten asemaa ja
tasa-arvoa. Liitto tuo rohkeasti esille yhteiskunnallisia epäkohtia ja tukee jäsenyhdistyksiä
tasa-arvotyössä.
Suomalainen Naisliitto juhli 115-vuotista olemassaoloaan vuonna 2022. Juhlia
järjestettiin sekä valtakunnallisesti että Suomalaisen Naisliiton jäsenyhdistyksissä.
Naisliitto on vuosikymmenien varrella ollut mukana keskeisimmillä naisten aseman ja
tasa-arvotyön kehittämisen alueilla.
Vuosi 2023 on vaalivuosi, mikä tarkoittaa Naisliitolle aktiivisen toiminnan aikaa. Naisliitto
aktivoi edelleen jäseniään sekä yleensäkin naisia äänestämään. Jokaisen kuuden
jäsenyhdistyksen paikkakunnalla järjestetään vaalipaneeli, johon kutsutaan
naisehdokkaita kaikista puolueista keskustelemaan ajankohtaista aiheista. Tilaisuudet
ovat avoimia, ja niistä tiedotetaan laajasti, joten yleisöllä – sinullakin – on mahdollisuus
tulla kysymään ja keskustelemaan. Suomalainen Naisliitto pitää tänä vaalivuonna esillä
erityisesti seuraavia aiheita: hyvinvointivaltion tulevaisuus ja turvallinen Suomi naisille.
Suomalaisen Naisliiton Helsingin yhdistys järjestää 10.2.2023 vaalivuoden
Ajankohtaisseminaarin aiheesta Sata naista eduskuntaan.
Suomalainen Naisliitto on perustamisestaan lähtien pitänyt tärkeänä naisten
äänestysaktiivisuuden parantamista, naiskansanedustajien määrän lisäämistä ja naisten
aseman parantamista lainsäädäntöteitse.
Kesäkuussa 1907 joukko nuorsuomalaisia naisia perusti ilon, kauneuden, rauhan ja
laupeuden jumalan Balderin salissa Helsingissä Suomalaisen Naisliiton. Osanottajat olivat
ympäri maata Lapista Karjalaan, Savosta Hämeeseen, Uudellemaalle ja Varsinais-
Suomeen. Kaikilla heillä oli tavoitteena perustaa yhdistys, joka edistää yhteiskunnallisia
parannuksia, lähentää kansanluokkia toisiinsa ja syventää kansallista yhteistuntoa.
Suomalainen Naisliitto oli jatkoa naisasiakeskeiselle järjestäytymiselle, joka oli alkanut
1800-luvulla aatteellisen aktivoitumisen myötä ja säätyläisten johdolla. Yksi tavoitteista
oli naisten ääniokeus, joka toteutui vuonna 1907. Ehdolla oli 62 naista, joista
eduskuntaan valittiin 19. Heistä vain kaksi oli nuorsuomalaisia. Huonon vaalituloksen
seurauksena syntyi Naisliitto. Vuoden 1908 vaaleissa naisia pääsikin eduskuntaan 25,
joista kolme nuorsuomalaista. Pari vuotta myöhemmin Naisliitto katkaisi napanuoransa
Nuorsuomalaiseen puolueeseen ja on siitä lähtien ollut sitoutumaton valistusjärjestö.
Naiskansanedustajat uudistivat 1900-luvun ensi vuosikymmeninä lakeja: avioliittolakia,
aviopuolisoiden omaisuus- ja velkasuhteita, naisten virkanimityksiä. He ehdottivat naisten
naimaikää korotettavaksi viidestätoista kahdeksaantoista vuoteen, anoivat lisää kätilöitä
ja naisille talousopetusta. Sinnikkäistä yrityksistä huolimatta uudistukset olivat kiven
takana. Esimerkiksi vuoden 1734 avioliittolaki uudistettiin vasta 1929 ja naispappeus,
josta Naisliitossa ensimmäisen kerran puhuttiin jo 1900-luvun ensimmäisellä
vuosikymmenellä, toteutui vasta 1988. Kaksi vuotta aikaisemmin oli hyväksytty tasa-
arvolaki.
115 vuoden aikana Naisliitolla on ollut hyvät, aikaansa edellä olevat johtajat. Fil. tri Tekla
Hultin oli ensimmäinen naistoimittaja, fil. tri Maikki Friberg Naisten Ääni-lehden
perustaja ja kirjastoneuvos Helle Kannila Suomen kirjastolaitoksen luoja. Professori
Lucina Hagman taas perusti Naisliiton lisäksi kaksi muuta yhdstystä: Suomen
Naisyhdistyksen ja Marttaliiton. Hänen syntymästään on tänä vuonna kulunut 170
vuotta, minkä Suomalainen Naisliitto huomioi tämän vuoden toimintaohjelmassaan.
Kaikkien edellä olevien naisten esikuvana on ollut kirjailija Minna Canth, jonka
nimikkoseminaariin naisliittolaiset kokoontuvat edelleen kaksi
kertaa vuodessa. Tukena heillä on ollut toista sataa vuotta Canthin kuulu lause: Naisten
oikeudet ovat ihmisyyskysymys, ja naisten tulee edistää ihmisyyttä.
