Puheenjohtaja Tiina Tervaskanto-Mäentaustan puhe 12.9.2014 :FANNI LUUKKONEN
Arvoisa maaherra, arvoisat kutsuvieraat, hyvät tilaisuuden osanottajat
”Lotta Svärd -yhdistyksen 20-vuotisjuhlassa 1941 puheenjohtaja Fanni Luukkonen lausui:
”Suomea pidetään naisasian alalla edelläkävijämaana. Syventyessään yhdistyksen historiaan ei voi olla näkemättä siinä toteutuneen erään naisasian ydinajatuksen: naiselle osa ja vastuu kansakunnan yhteisistä kohtaloista. Eversti von Essenin tammikuussa 1921 antama päiväkäsky on merkitykseltään kauaskantoinen. Siinä on laskettu vastuu isänmaan vapaudesta ja työstä sen hyväksi naisten itsensä kannettavaksi.”
Suomalaisen naisasialiikkeen virittäjänä pidetään Minna Canthia. Hänen käynnistämä yhteiskunnallinen keskustelu ja 1800-luvun ajankohtaiset teemat sekä hänen omat elämänvaiheensa johtivat tarkkailemaan elämää ja sen ilmiöitä realistisesti ja yhteiskuntakriittisesti naisnäkökulmasta.
Canthia kiinnostivat yhtä hyvin ajassa liikkuvat uskonnolliset kuin yhteiskunnallisetkin aatevirtaukset: työväenaate ja naiskysymys, raittius- ja rauhanaate, kieli- ja kansallisuuspolitiikka, mutta ennen kaikkea ihminen näiden aatteiden keskellä jokapäiväisessä taistelussaan.
Minnan Canthin jalanjäljissä vahvojen naisten käynnistämä suomalainen naisasialiike taisteli ja saavutti ensimmäinen tärkeän voiton, kun Suomen naiset saivat äänioikeuden ja myös vaalikelpoisuuden eduskuntauudistuksen myötä heinäkuussa 1906. Maaliskuussa vuonna 1907 Suomen naiset käyttivät ensimmäisen kerran äänioikuttaan. Pettymys oli, että eduskuntaan valittiin vain 19 naiskansanedustajaa. Pohjois-Suomesta kukaan ei tullut valituksi.
Nähtiin tärkeäksi aktivoida naisia vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin ja tasa-arvon edistämiseen. Suomalainen Naisliitto perustettiin kesäkuun 2. päivä 1907 jakamaan valistusta ja lisäämään kansalaiskasvatusta naisten keskuudessa. Liiton tarkoituksena oli kansalaissivistyksen kehittäminen ja kohottaminen, harrastuksen herättäminen yleisiin asioihin ja yhteiskunnallisten parannusten edistäminen sekä eri kansanluokkien lähentäminen toisiinsa ja kansallisen yhteistunnon syventäminen. Suomalaisen Naisliiton toiminnan tuli tapahtua perustuslaillisessa, kansanvaltaisessa ja edistysmielisessä hengessä.
Sen ensimmäiseksi tehtäväksi tuli osastojen perustaminen maakuntiin. Oululaiset naiset olivat ensimmäisten joukossa ja osaston perustamiskokous oli jo syksyllä 1907. Keskeinen toiminnan muoto oli naisten valistus. Osaston ensimmäinen puheenjohtaja oli opettaja Fanni Luukkonen. Hän oli monessa mukana mm. raittiusjärjestöissä, nuorisoseuratoiminnassa ja myös politiikassa.
Fanni Luukkonen oli myös ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustetun Lotta Svärd –järjestön keskusjohtokunnan puheenjohtaja. Hänen täyttäessä v. -42 60 vuotta Naisten Ääni -lehti kirjoitti:
” Opettajan ja kasvattajan tehtävissä sekä monissa vapaissa harrastuksissa kouliintuneena tuli johtaja Luukkonen nykyiseen toimeensa, jossa hänen johdollaan puolitoista sataatuhatta naista on saanut antaa työosuutensa maalleen sekä rauhan että erikoisesti sodan aikana.”
”Naisliikkeen edustajain on epäilemättä tunnustettava oikeaksi Lotta Svärd –yhdistyksen keskusjohtokunnan puheenjohtajan lausuma, että Lotta Svärd liikkeessä on toteutunut eräs naisasian ydinajatus: naiselle osa ja vastuu kansakunnan yhteisistä kohtaloista. Naisasia ei tarkoita naisten eristämistä miehistä, vaan yhteistoimintaa ja toinen toisensa tukemista koko kansakunnan hyväksi.”
Suomalaisen Naisliiton Oulun osasto haluaa kunnioittaa perustajajäsenensä ja ensimmäisen puheenjohtajansa ansiokasta työtä naisasian, tasa-arvon ja vapauden puolesta muistolaatan välityksellä..
