NAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITON KUNTAVAALITAVOITTEET

Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 58 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä noin 400 000 jäsentä. Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten välisen tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistäminen. Kuntavaalitavoitteet on laadittu yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.
1. TASA-ARVOINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA JULKINEN HALLINTO
Puolueiden on noudatettava sukupuolikiintiöitä ehdokasasettelussaan. Naisia tulee olla nykyistä enemmän kuntien johtotehtävissä. Eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien naisten osuuden kuntien päätöksentekijöinä on kasvettava ja alueiden välisten erojen naisten osallistumisessa kavennuttava.
Kuntien on edistettävä naisten etenemistä johtotehtäviin. Ulkomaalaistaustaisten naisten
äänestysaktiivisuuden ja osuuden kuntavaaliehdokkaista ja valituista päättäjistä tulee kasvaa.
Kunnallisten luottamustoimien hoitamisen ei tule pienentää äitiys- ja vanhempainpäivärahojen
määrää.
Kuntien on sitouduttava julkisesti sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Kuntien tasa-arvonäkemykset tulee määritellä ja kirjata niiden strategioihin. Kuntien on toteuttava tasaarvonäkemystä kaikessa toiminnassaan. Kunnilla on osaamista, tarvittavat resurssit sekä toimivat rakenteet ja käytännöt tasa-arvon edistämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tasa-arvotoimikunta ja toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen kunnan kaikessa toiminnassa.
Kuntapäätösten sukupuolivaikutukset on arvioitava ja kuntien varojen käytön ja palveluiden
edistettävä tasa-arvoa.
Kuntien on työnantajina edistettävä työn ja perheen yhteensovittamista. Kuntien tulee työnantajina edistää työn ja perheen yhteensovittamista ja kannustaa erityisesti isiä perhevapaiden käyttöön.
Tavoitteet tulee kirjata kunnan henkilöstön tasa-arvosuunnitelmaan.
2. TASA-ARVOINEN KASVATUS JA KOULUTUS
Kaikilla lapsilla on oltava mahdollisuus laadukkaaseen ja kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen
vanhempien työ- tai opiskelutilanteesta riippumatta. Varhaiskasvatusta tulee olla saatavilla myös vuorohoitona ja päivähoitomaksujen tulee olla kohtuullisia. Päiväkotien on oltava lähipalveluita.
Koulujen ja oppilaitosten on tehtävä suunnitelmallista tasa-arvotyötä. Koulujen ja oppilaitosten tulee panostaa koulutuksen segregaation lieventämiseen sekä opetuksessa että opintojen ohjauksessa.
Sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän sekä kiusaamisen vastaista työtä tulee tehostaa.
Peruskoulujen on oltava lähipalveluita.
3. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN EHKÄISEMINEN
Kuntien päättäjillä sekä viran- ja toimenhaltioilla on oltava tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta.
Naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyn ja väkivaltaa kokeneiden palveluiden tulee olla
kiinteä osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja väkivallan vastaisen kasvatuksen on sisällyttävä osaksi varhaiskasvatusta, opetusta, koulutusta ja nuorisotoimea.
Kuntien ennaltaehkäisevän toiminnan ja maakuntien tarjoamien palveluiden rajapinnoille ei synny aukkoja. Väkivaltaa kohdanneet naiset on osattava ohjata oikeiden palveluiden pariin.
2017–2021
WWW.NAISJARJESTOT.FI #NAISJARJESTOT #TASAARVO100
4. LIIKUNTA, KULTTUURI JA VAPAA-AIKA
Kunnan tarjoamien vapaa-ajan-, nuoriso- ja kulttuuripalveluiden on huomioitava eri taustaiset ja eri ikäiset naiset, miehet, tytöt ja pojat ja niiden tulee purkaa sukupuolistereotypioita.
Liikuntapaikkojen rakentamisessa, liikuntapalveluiden järjestämisessä ja liikunta- ja urheiluseurojen vuorojen jakamisessa on huomioitava tyttöjen ja naisten harrastusten erityistarpeet, mukaan lukien maahanmuuttajataustaiset ja vammaiset naiset.
5. JULKINEN LIIKENNE JA JULKISET TILAT
Kunnassa on oltava toimiva, kattava ja kohtuuhintainen julkinen ja palveluliikenne, joka huomioi eri käyttäjäryhmien tarpeet. Kaikkien käyttäjäryhmien tulee voida matkustaa turvallisesti ilman pelkoa esimerkiksi väkivallasta. Liikuntarajoitteisilla ja lastenvaunujen kanssa kulkevilla on oltava mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä yhtäläisesti muiden kanssa.
Julkisen tilan on oltava yhtä turvallinen naisille ja miehille kaikkina vuorokaudenaikoina. Julkisten alueiden, kuten puistojen ja pururatojen sekä kevyen liikenteen väylien on oltava valaistuja ja hyvin hoidettuja kaikkina vuodenaikoina siten, että kaikkien on mahdollista ja turvallista liikkua niillä.
6. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT JA MAAKUNTAHALLINTO
Sukupuolten tasa-arvo huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Sosiaali- ja
terveyspalvelu-uudistuksen henkilöstövaikutukset kohdistuvat pääosin naisiin. Uudistuksella voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon ja naisten eläkkeisiin.
Sukupuolivaikutukset on arvioitava ja huomioitava sote-uudistuksen kaikissa vaiheissa.
Kuntien ja maakuntien välisten palveluketjujen toimivuus on turvattava. Palveluketjujen toimivuus on erityisen tärkeää kuntien vastuulle kuuluvan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja maakunnille siirtyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla. Vanhustenhoidossa on huomioitava asiakkaan sukupuoli. Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy, väkivallan uhreille tarjottavien palveluiden resursointi ja oikea-aikainen saatavuus on turvattava. Naisten terveyden erityispiirteet on huomioitava ja esimerkiksi naisten sydän- ja verisuonitautien varhaista diagnosoimista parannettava.
Naisille on taattava riittävät päihdepalvelut. Lapsiperheiden yhdenvertaisista oikeuksista
ennaltaehkäisevään neuvontaan ja kotipalveluihin on huolehdittava. Kouluterveydenhuollon
järjestäminen koulun yhteydessä on turvatta.
Maakuntauudistus ei saa vähentää naisten valtaa. Maakuntalakiin on kirjattava tasa-arvon
edistämisvelvoite. Naisten ja miesten tasapuolinen edustus on turvattava epäsuorasti valituissa
maakuntahallinnon toimielimissä. Maakuntiin on luotava toimivat rakenteet ja budjetoitava riittävät resurssit sukupuolten tasa-arvon edistämiselle. Maakuntalakiin, maakuntastrategioihin sekä maakuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun tulee sisällyttää sukupuolten tasa-arvon edistäminen.